Jos olet harrastanut pyöräilyä jo useamman vuoden ajan, eikä tapanasi ole heittää huolimattomasti tavaroita sekajätteeseen, on todennäköistä, että olet haalinut kasaan moniakin pyörän osia, joille sinulla ei enää ole käyttöä. Sinulta saattaa jopa löytyä vanha pyörä autotallin nurkasta unohdettuna, kenties sen rungon rikkouduttua tai siitä yksinkertaisesta syystä, että ostit uuden, mutta et vielä ole keksinyt, mitä tehdä vanhalle kulkupelillesi.
Varastoihimme jää lojumaan rataspakkoja, ketjuja, sisäkumeja, renkaita ja muita osia, emmekä välttämättä tiedä, mitä niille tulisi oikein tehdä. Ne voi toki heittää sekajätteeseen, mutta tämä ei ole erityisen vastuullinen tai ekologinen toimintatapa, sillä kaikille tuotteille on mahdollista antaa toinen, kolmas ja jopa neljäskin elämä. Kaikki käytetyt, kuluneet ja/tai vaurioituneet esineet voidaan kierrättää, ja aina löytyy joku, jolle olisi käyttöä niistä tavaroista, joita emme ole kuluttaneet loppuun.
Ennen kuin tutustumme siihen, mitä kunkin komponentin kohdalla voi tehdä, käy järkeen muistuttaa, että ekologisen asenteen keskiössä on osien oikeanlainen käyttö. Esimerkiksi oikeaan ilmanpaineeseen pumpattu rengas kuluu hitaammin. Tärkeää on myös pyörän puhdistaminen ja huoltaminen oikein ja säännöllisesti. Tämä pidentää kaikkien osien käyttöikää, auttaa säästämään rahaa ja vähentää jätettä. Nyt kun tärkein on hoidettu pois alta, niin on aika kaivaa esiin pyörävaruste- ja -komponenttilaatikot – nyt kierrätetään!
Metalliosat
Käytettyjen tai rikkinäisten alumiinisten, metallisten tai titaanisten rataspakkojen, ketjujen, eturattaan hammaspyörien, kampien, ohjaustankojen, ohjainkannattimien, satulatolppien, kiekkojen ja vanteiden, jarrusatuloiden, jarrulevyjen, runkojen ja haarukoiden kierrättäminen onnistuu suhteellisen helposti.
Jos ne sisältävät muovisia osia, tulisi ne irrottaa ensin. Tämä voi kuitenkin joskus olla vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Seuraavaksi komponentit tulisi puhdistaa huolellisesti ja sen jälkeen jättää metallijätteelle tarkoitettuun roskikseen, joka voi löytyä taloyhtiön roskakatoksesta, kierrätyspisteestä tai romuliikkeestä.
Osat ja komponentit, joita et ole käyttänyt tai jotka eivät ole rikki ja kuluneet loppuun, voit myydä eteenpäin tai lahjoittaa kauppaan tai järjestölle, joka on erikoistunut polkupyörien kierrätykseen. Näin osasi saavat uuden elämän toisessa pyörässä.
Jos tykkäät tee se itse -projekteista, niin tässä muutamia ideoita siihen, kuinka antaa pyörän metalliosille toinen elämä: pyörän rungosta valmistettu lamppu, kukkakoriste ketjuista ja rataspakoista, pullonavaaja, joulukoristeet, 10 ideaa tuotteista, jotka valmistuvat pyörän ketjuista, seinälle kiinnitettävä pyöräteline ohjaustangosta, ohjaustangosta valmistettu lamppu ja henkarit kierrätetyistä vanteista.
Renkaat ja sisäkumit
Sekä renkaat että sisäkumit voi ja pitäisi kierrättää. Kuitenkin se, onko vain näiden kahden osan kierrätysprosessi tehokas, jää nähtäväksi, kun ottaa huomioon niiden sisältämän pienen kumimäärän verrattuna muiden ajoneuvojen renkaiden sisältämiin määriin.
Kuitenkaan renkaita tai kumeja ei tulisi vain heittää sekajätteeseen, sillä ne eivät maadu helposti ja sisältävät lisäksi myrkyllisiä ja saastuttavia materiaaleja (synteettistä kumia, hiilimustaa ja silikaa) rengasrungon sisältämän nailonin ja palteen sisältämän teräksen tai kevlar-kuidun lisäksi.
Niiden kierrättämiseen on tarjolla monia vaihtoehtoja:
- Vie ne kierrätyspisteelle ja ota selvää, voiko ne kierrättää.
- Tarkasta paikallisista pyöräkaupoista, tarjoavatko ne renkaiden ja sisäkumien vastaanotto- ja kierrätyspalvelua. Schwalbe tarjoaa sisäkumien kierrätysjärjestelmää ja kerää niitä myyntipisteistään Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Italiassa ja Alankomaissa.
- Anna niille uusi elämä lompakkona tai vyönä.
Jos kaipaat inspiraatiota, niin katso, mitä Cycle Of Good tekee yhteistyömyymälöiltään saamillaan sisäkumeilla. Myös Googlesta löytyy erinomaisia ideoita siihen, miten käyttää hyödyksi käytetyt sisäkumit ja renkaat.
Hiilikuidun ongelma
Hiilikuitu on loistava materiaali pyöräilyä ajatellen. Se on kevyttä, jämäkkää, vahvaa, eikä siinä ole parasta ennen -päiväyksiä. Tällä tarkoitamme sitä, että vaikka se saattaakin menettää jonkin verran jäykkyyttään ajan mittaan, säilyy se käytännössä ikuisesti. Tämän ansiosta voimme käyttää pyörää, ohjaustankoa ja kiekkoja hyvinkin pitkän aikaa, mutta materiaalin hajotessa tai murtuessa voi kierrättäminen muodostua ongelmaksi. Joka puolelta maailmaa löytyy kuitenkin yrityksiä, jotka erikoistuvat hiilikuidun kierrättämiseen. Prosessi, jossa tuotetaan materiaaleja moniin uusiin tarkoituksiin (ei tosin uusien pyörien valmistamiseen) on kallis, eikä ympäristöystävällinen. Esimerkiksi alat, jotka käyttävät paljon hiilikuitua, kuten ilmailusektori, kierrättävät materiaalin ja käyttävät sen uudelleen muiden lentokoneiden osien tai esimerkiksi läppäreiden valmistamiseen.
Miten sitten kierrättää omat hiilikuituosat? Aloitetaan tärkeimmästä seikasta: hiilikuitua ei voi vain heittää sekajätteeseen, josta se päätyy kaatopaikalle. Siitä huolimatta useimmat kierrätyspisteet ja pyöräkaupat eivät kuitenkaan valitettavasti tarjoa kunnollisia jätehuoltojärjestelmiä hiilikuidun vastaanottamiseksi ja kierrättämiseksi. Itse asiassa, edes pyöräilyala itsessään ei ollut perehtynyt tähän asiaan, kuin vasta hiljattain ja hyvin harvat brändit tarjoavat nykyisin asiakkailleen mahdollisuutta pyörän tai komponenttien vastaanottamiseen kierrättämistä varten. Tästä syystä hiilikuidun laajamittainen käyttö pyörien valmistuksessa on hälyttävää ja ongelmaan tulisi löytää ratkaisu. Jotkut toki etsivät jo asiaan ratkaisuja samalla, kun brändit pyrkivät kierrättämään tuotantoprosessissa yli jäänyttä hiilikuitua.
Sillä aikaa olisi kenties parasta, jos brändit ottaisivat käyttöönsä jätteidenhallintajärjestelmiä käyttäen myyntipisteitään keräyskeskuksina, jonne voisi viedä paitsi korjauskelvottomat hiilikuituosat, mutta myös muut komponentit, jotka mainitsimme tässä artikkelissa. Mitä meihin pyöräilijöihin tulee, tulisi meidän aina pitää hyvää huolta varusteistamme ja korjata ne jos mahdollista. Niitä ei koskaan tulisi heittää pois, sillä kuten kestävän kehityksen puolestapuhuja ja kulutusyhteiskuntakriitikko Annie Leonard sanoo, ei ole olemassa sellaista paikkaa, kuin “poissa”. Kun heitämme jotain menemään, täytyy sen mennä jonnekin.
