Kykenisitkö lonkalta heittämään pyörässäsi olevien kiekkojen materiaalin, koon, profiilin korkeuden ja täsmällisen tyypin? Jotkin näistä yksityiskohdista eivät mitä todennäköisemmin ole tuttuja – joko siksi, että et ole oikeastaan koskaan kiinnittänyt asiaan sen suuremmin huomiota tai siksi, että kaikkien nippelitietojen tunteminen on käytännössä mahdotonta, ottaen huomioon tällä hetkellä saatavilla olevien vaihtoehtojen suuren määrän sekä viime vuosina alalle kehiteltyjen uusien teknologioiden. Ei kuitenkaan huolta: tässä artikkelissa aiomme käydä läpi eri kiekkomallit sekä niiden koot, materiaalit, profiilien korkeudet, vanteen sisä- ja ulkoleveydet sekä renkaan ja jarrutusjärjestelmien tyypit.
Yleisimmät kiekkojen koot
Seuraavassa lista yleisimmistä kiekkoko’oista kussakin pyöräilyn alalajeista:
Maastopyöräily
26″, 27,5″ ja 29″: Myös 26-tuumaisia kiekkoja tapaa yhä vanhemmissa pyörissä ja joissain pienemmissä malleissa. Tuumakoko 27,5 tarjoaa tasapainon 26-tuumaisten kiekkojen ketteryyden sekä 29-tuumaisten kiekkojen rullausvastuksen ja vakauden välillä. Koon 27,5″ kiekkoja käytetään monissa maastopyörissä, mutta koko 29″ on silti suosituin valinta tälle pyöräilyn alalajille. Ne tarjoavat paremman suorituskyvyn epätasaisissa maastoissa ja erilaisia esteitä kohdatessa sekä paremman pidon nousuosuuksilla ja vakauden suurissa nopeuksissa.
Maantie- ja gravel-pyöräily
700c: Standardikiekkokoko maantie- ja gravel-pyöräilyssä.
650b: Tämä kiekkokoko on suosittu gravel-pyöräilyssä, sillä sitä voidaan käyttää leveämpien renkaiden kanssa. Lisäksi koon 650b kiekot tarjoavat paremman ajomukavuuden ja pidon epätasaisessa maastossa.
Lasten pyörien kiekkokoot mitataan tuumissa. Jos haluat tutustua kaikkiin saatavilla oleviin kiekkokokoihin aina kokojen 12″ ja 24″ välillä, katso tämä artikkeli, joka käsittelee oikean pyörän koon valintaa.
Materiaalit
Tästä kiekkojen ominaisuudesta ei ole paljoa sanottavaa, sillä tarjolla on vain kaksi materiaalia: alumiini ja hiilikuitu. Kummallakin on omat hyvät ja huonot puolensa:
Alumiini: Kestävä, vahva ja kustannustehokas materiaali. Toisaalta alumiinikiekot ovat hiilikuituisiin verrattuna painavammat ja aerodynaamiselta kannalta rajoittuneemmat. Ne eivät myöskään ole yhtä jämäkkiä. Niitä näkee laajassa valikoimassa pyöriä jokaisessa pyöräilyn alalajissa.
Hiilikuitu: Kevyt ja jäykkä materiaali, joka tarjoaa erinomaisen keveyden, jäykkyyden, iskunvaimennuksen ja aerodynamiikan. Hiilikuitukiekot ovat kuitenkin alumiinikiekkoja kalliimmat.
Vanteen profiilin korkeus
Pyörän vanteen profiilin korkeus tai vanneprofiilin syvyys viittaa vanteen ulkoreunan korkeuteen. Tämä korkeus vaikuttaa aerodynamiikkaan, jäykkyyteen, vakauteen ja ajomukavuuteen. Tässä lyhyt katsaus yleisimmistä tyypeistä:
Korkeaprofiiliset vanteet (deep section):
Yli 50 mm korkeat. Tämä vanneprofiili tarjoaa aerodynaamisia etuja ja se onkin hyvin suosittu vaihtoehto maantiepyöräilyssä, aika-ajoissa ja triathloneissa. Ne tapaavat olla matalampia profiileja jämäkämpiä ja niiden voimansiirto on parempi. Miinuspuolena ne ovat painavampia, eivätkä yhtä reaktiokykyisiä. Lisäksi sivutuuli ja puuskat vaikuttavat niihin enemmän.
Keskiprofiiliset vanteet (mid section):
35–50 mm korkeat. Tämä profiili tarjoaa tasapainon aerodynamiikan, jäykkyyden ja painon välillä. Profiili on vaihtoehdoista monipuolisin ja tästä syystä yleisin maantiepyörissä, mutta sitä tavataan myös gravel-pyörissä ja joissain maastopyörämalleissa.
Matalahkoprofiiliset vanteet (shallow section):
Alle 35 mm korkeat. Tämä profiili on kevyempi ja tarjoaa paremman käsiteltävyyden ja kiihtyvyysvasteen. Se ei ole yhtä aerodynaaminen kuin korkeammat profiilityypit, mutta vakaampi sivutuulessa. Ideaali valinta ylämäkiseen maastoon.
Matalaprofiiliset vanteet (box section):
Täysin tasainen vanne ilman syvyyttä tai kaarevuutta. Tämä tyyppi on klassinen, yksinkertainen ja vankka, tarjoten hyvän iskunkestävyyden ja vahvuuden.
Vanteen ulko- ja sisäleveydet
Ulkoleveys on etäisyys vanteen ulkoreunojen välillä. Se vaikuttaa vakauteen, aerodynaamisuuteen sekä yhteensopivuuteen pyörätyypin ja renkaiden kanssa.
Sisäleveys on etäisyys vanteen sisäreunojen välillä. Se on hyvin tärkeä seikka, sillä se määrittää sen renkaan leveyden, jota voidaan käyttää kyseisen kiekon kanssa.
Tarkasta suoraan kiekkojen ja renkaiden valmistajilta, mitä renkaan leveyttä ja painetta sinun tulisi käyttää taataksesi optimaalisen turvallisuuden sekä parhaan yhteensopivuuden kiekkojen ja renkaiden välillä.
Pyörän rengastyypit
Markkinoilla on kiekkoja varustettuna vanteilla, jotka on tarkoitettu kolmelle yleisimmälle rengastyypille. Nämä ovat tubular-, clincher- ja tubeless-renkaat.
Tubular-renkaat
Tubular-renkaiden ollessa liimattuja vanteisiin, ei vanteiden rakenteessa ole seinämiä tai koukkua tukemassa rengasta. Pinta on käytännössä katsoen tasainen, hienoisesti kohotetulla keskiuralla.
Näitä käytetään pääasiassa ammattipyöräilyssä ja tietyissä pyöräilyn alalajeissa, kuten cyclocrossissa.
Plussat: kevyet. Miinukset: hankala asennus sekä huoltaminen ja korjaaminen tien päällä ollessa.
Clincher- eli perinteiset renkaat
Tämä avorenkaanakin tunnettu rengastyyppi on yleisin suurimmassa osassa maantiepyöriä. Rakenne perustuu putken käyttöön renkaan ja vanteen välillä. Kun sitä pumpataan venttiilin kautta, painaa putki renkaan vannetta vasten, kiinnittäen vaijerivahvisteisen palteen vanteen koukkuun.
Plussat: Helppo huoltaminen ja korjaaminen tien päällä ollessa. Miinukset: Paino voi olla miinus, mutta markkinoilta löytyy kyllä hyvin kevyitä clincher-vanteitakin.
Tubeless-renkaat
Pääosin maasto- ja gravel-pyöräilyssä, joskin käyvät jatkuvasti yhä yleisemmiksi myös maantiepyöräilyssä.
Tubeless-vannetta (koukulla tai ilman eli with hooks tai hookless) voidaan käyttää sisäkumin ja clincher-renkaan kanssa, kunhan rengas vain on yhteensopiva vanteen sisäleveyden kanssa ja valmistajan suosittelemia minimi- ja maksimipaineita noudatetaan.
Markkinoilta löytyy myös vanteita, jotka ovat itse asiassa clincher-tyyppisiä, mutta niin sanotusti tubeless-valmiita (tubeless ready). Tämä tarkoittaa sitä, että vanne on suunniteltu olemaan yhteensopiva tubeless-järjestelmän kanssa, mutta se vaatii vannenauhaa ja nestemäistä tubeless-tiivistysainetta eli tuttavallisemmin litkua kunnollista asennusta ja tiukkaa tiivistystä varten. Tällaisia kokoonpanoja käyttäessä on tärkeää noudattaa valmistajan ohjeita ja suosituksia ongelmia välttääkseen.
Tubeless-järjestelmää varten tarkoitetut vanteet eivät tarvitse erillistä tiivistysnauhaa, sillä niiden ominaisuudet takaavat ilmatiiviyden sekä palteiden täydellisen istuvuuden ja paikoillaan pysymisen.
Koukuton (hookless) teknologia on suhteellisen uutta. Ensin sitä käytettiin maastopyöräilyssä ja viime vuosina se on saavuttanut myös gravel- ja maastopyöräily-alalajit. Jotkut valmistajat päättivät ryhtyä suunnittelemaan koukuttomia malleja heti kättelyssä, sillä jättämällä koukut pois, on hiilikuituvanne helpompi ja edullisempi valmistaa. Lisäksi se painaa vähemmän ollen myös aerodynaamisempi. Koukuton järjestelmä voi kuitenkin olla hankala, eikä virheille ole varaa, sillä se perustuu lähes täydelliseen istuvuuteen vanteen ja renkaan välillä sekä tietyn rengaspaineen käyttämiseen. Matalissa paineissa, kuten maastopyöräilyssä, ei homma ole aivan niin pilkuntarkkaa, ellei sitten täytä renkaitaan aivan äärimmilleen. Toisaalta maantiepyöräilyssä, jossa käytetään korkeampia rengaspaineita, täytyy olla varovainen ja tarkastaa kiekkojen valmistajan suositukset liittyen yhteensopiviin renkaisiin ja maksimipaineisiin.
Ongelmana on se, etteivät pyöräilijät usein ole tietoisia kaikesta tästä, johtuen joko tiedonhaun puutteesta, kokemattomuudesta tai siitä, ettei pyörän myynyt henkilö tai taho ole asiasta heille maininnut. On vaikeaa pelkästään olla tietoinen vanteiden sisäleveydestä, joten arvata saattaa, että vain harva on tietää esimerkiksi sitä, että tietyillä sisäleveyksillä voi käyttää ainoastaan tiettyjen brändien 28 mm:n renkaita ja että niitä käyttäessä täytyy olla ylittämättä 5 baaria tai 72,5 psi:tä.
Jos olet hiljattain (2–3 vuoden sisään) ostanut pyörän, tarkasta, minkätyyppiset vanteet sinulla on ja selvitä valmistajan suositukset ja yhteensopivuudet, erityisesti koukutonta järjestelmää käyttäessäsi.
Jarrujärjestelmä
Lopuksi meidän täytyy vielä mainita kaksi yleisintä jarrujärjestelmätyyppiä: vannejarrut ja levyjarrut. Vaikkakin, jos katsotaan pyöriä, joita valmistetaan ja myydään nykyisin, vaikuttavat vannejarrut käyvän yhä harvinaisemmiksi.
Vannejarrut vaativat tietynlaisen renkaiden sivuseinämän, jota vasten jarrupalat voivat hangata. Tämä on erityinen jarrutuspinta, jota levyjarruilla varustetut kiekot eivät tarvitse. Tämän tärkeän eroavaisuuden lisäksi levyjarrukiekot on myös suunniteltu kestämään levyjarrujen jarrutusvoimaa.
Lyhyesti sanottuna johtuu pyörän kiekkojen varsin laaja valikoima pääosin yllä olevien ominaisuuksien suuresta määrästä ja niiden yhdistelmistä. Maasto-, maantie- ja gravel-kiekot sopeutuvat skaalaan eri ajotyylejä, maasto-olosuhteita, teknologisia kehitysaskeleita, henkilökohtaisia mieltymyksiä sekä markkinatrendejä, jotka loppujen lopuksi määrittävät kiekkojen designin ja tuotannon vastaamaan pyöräilijöiden tarpeisiin ja vaatimuksiin.
