Pyöräilyssä käytetään monipuolisesti erilaisia elektronisia välineitä, ja yksi hyödyllisimmistä ja suosituimmista on tehomittari. Tässä blogipostauksessa käymme läpi, mikä tehomittari on, kuinka se toimii, mitä varten sitä käytetään sekä millaisia versioita markkinoilta löytyy ja mitkä ovat kunkin hyvät ja huonot puolet.
Mikä on tehomittari?
Tehomittari on laite, joka mittaa polkemisen aikana käytetyn voiman. Tämä energia mitataan watteina, ja lopputuloksena on suhteellisen tarkka tieto tiettynä hetkenä tuotetusta tehosta.
Jotta pyöräilijä voisi saada tämän tiedon käyttöönsä nähdäkseen ja analysoidakseen sitä, täytyy tehomittari olla asennettuna pyörään ennen suoritusta. Lisäksi se täytyy yhdistää pyörätietokoneeseen, älypuhelimeen tai muuhun laitteeseen ANT+-yhteyden tai Bluetoothin välityksellä. Tieto jaotellaan ja säilötään niissä myöhempää analyysia varten. Tämä voi olla hyvin hyödyllinen työkalu pyöräilijöille, jotka haluavat parantaa suorituskykyään ja treenejään. Tämä siksi, että sen avulla pyöräilijä voi hallita ponnistelujaan tarkemmin, samalla ylläpitäen tiettyä intensiteettiä, sekä mitata kehittymistään ajan mittaan ja muokata treenejään sen mukaan.
Kuinka tehomittari toimii?
Pyöräilytehomittari mittaa voimaa sen elektronisten sensorien, venymäliuskojen, avulla. Nämä sensorit asetetaan tiettyihin paikkoihin, kuten polkimiin, kampiin, takarattaan hammaspyöriin tai keskiöön. Nämä sensorit lukevat muutoksia materiaalin muodossa siihen kohdistetun voiman mukaan, ja muuttavat tämän tiedon elektroniseksi signaaliksi, joka lähetetään prosessoriin.
Prosessori vastaanottaa elektronisen signaalin ja muuttaa sen wateiksi. Tieto lähetetään pyörätietokoneen, älykellon tms. ruudulle, jotta pyöräilijä voi nähdä tuotetun tehon reaaliajassa.
Ja aivan kuten mikä tahansa muukin elektroninen laite, myös tehomittari tarvitsee energiaa toimiakseen. Tämä energia saadaan uudelleenladattavista paristoista tai nappiparistoista.
Mihin tehomittaria käytetään pyöräilyssä?
Ensinnäkin, kuten jo mainitsimme, käytetään tehomittaria mittaamaan pyöräillessä tuotettua tehoa reaaliajassa. Tämän ansiosta pyöräilijä saa tietoa siitä, kuinka paljon hän ponnistelee, kuinka paljon energiaa hän käyttää ja kuinka paljon energiaa hänellä on mahdollisesti vielä jäljellä.
Kaiken tämän tiedon ansiosta voi pyöräilijä hallita ja ylläpitää tiettyä intensiteettiä, mikä ei ainoastaan auta parantamaan suorituskykyä, vaan myös maksimoimaan treenisessiot, välttämään ylirasittumista, syömään treenien vaatimalla tavalla ja välttämään myös vammoja.
Tehomittari voi olla hyödyllinen myös niille pyöräilijöille, jotka haluavat yksinkertaisesti seurata ponnistuksiaan, oppia tuntemaan rajansa ja säätää tahtiaan ja nopeuttaan välttääkseen uupumuksen. Lisäksi se voi toimia motivaationa hypätä pyörän selkään.
Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, voi tehomittari myös auttaa parantamaan ajoasentoa, sekä tunnistamaan ja korjaamaan lihasepätasapaino-ongelmia jaloissa, mikä vähentää loukkaantumisriskiä.
Tehomittarityypit
Tehomittarit voidaan luokitella eri ryhmiin sen mukaan, missä niiden sensorit sijaitsevat. Jokaisella tyypillä on omat hyvät ja huonot puolensa. Jotkin mallit mittaavat jalkoja yksittäin sensoreiden sijaitessa kummallakin puolella. Toisissa malleissa on yksi sensori, joka on sijoitettu joko vasemmalle tai oikealle puolelle. Tällöin ne antavat arvion sensorittomasta puolesta. Seuraavat tehomittarityypit ovat markkinoiden yleisimmät:
- Poljinpohjaiset tehomittarit. Nämä mittaavat poljinakselien voimantuoton. Poljinpohjainen tehomittari voidaan asentaa ja vaihtaa pyörästä toiseen helposti, mikä tekee niistä hyvän vaihtoehdon pyöräilijöille, jotka käyttävät useampaa kuin yhtä pyörää. Niitä ei ole saatavilla kaikentyyppisiin maantie- ja maastopolkimiin, mutta yleisimpiin, kuten Shimanoon, Lookiin, SPD:hen tai Speedplayhin niitä löytyy.
Suosituimmat polkimesta mittaavat tehomittarit ovat: Favero Assioma, Garmin Rally ja Wahoo PowrLink. Niiden hintahaarukka vaihtelee riippuen siitä, onko niissä sensorit yhdessä vai molemmissa jaloissa 400 €:n ja 1 000 €:n välillä.
- Kampipohjaiset tehomittarit. Tämäntyyppiset tehomittarit mittaavat voimantuoton kampien varsista, ja niiden asentamiseen tarvitaan jo hieman tietoa. Niitä ei myöskään voida vaihtaa pyörien välillä niin helposti. Kampien suuri vaihtelu (brändi, pituus, akselin tyyppi jne.) voi muodostua esteeksi tämäntyyppistä tehomittaria ostettaessa.
Suosituimmat kammesta mittaavat tehomittarimallit ovat 4IIII ja Stages ja niiden hintahaarukka liikkuu 250 €:n ja 1 200 €:n välillä riippuen kammen tyypistä ja siitä, onko sensorit sijoitettu yhteen vai molempiin jalkoihin.
- Spiderpohjaiset tehomittarit. Spider on osa, joka yhdistää oikean kammen eturattaan hammaspyöriin, jossa tämäntyyppisen tehomittarin prosessori ja sensorit sijaitsevat. Tästä syystä ne eivät voi mitata molempia jalkoja yksitellen, mutta ne voivat kuitenkin antaa melko tarkan arvion. Tähän tyyppiin liittyviä ongelmia ovat vaikea asennus, yhteensopivuusongelmat sekä monimutkainen vaihtaminen pyörästä toiseen.
Quarq, Power2Max, Rotor, Xcadey, Sigeyi tai kallis SRM ovat joitain niistä brändeistä, jotka valmistavat tämäntyyppisiä tehomittareita. Hintahaarukka liikkuu 300 €:n ja 1 800 €:n välillä tai saattaa kohota jopa tätäkin korkeammalle.
- Keskiötehomittarit. Nämä mittaavat keskiön voimantuoton, ja sen lisäksi, että ne ovat melkoisen tarkkoja, on niissä sensorit molemmille jaloille. Niiden huono puoli on se, että niiden kokoaminen on monimutkaisempaa, eikä pelkästään siksi, että niitä kootessa täytyy irrottaa useampi osa, vaan myös siksi, että valittavana on valtavasti eri kokoja, ja saatat kohdata yhteensopivuusongelmia. Niitä on myös vaikea vaihtaa pyörästä toiseen.
Espanjalaisbrändi Rotor on suosituin tämäntyyppisten tehomittarien valmistaja. Hinnat vaihtelevat 400 €:n ja 1 000 €:n välillä. Easton on toinen valmistaja, joka tarjoaa valikoimissaan keskiöstä mittaavia tehomittareita.
Voisi siis todeta, että jokaisella tehomittarityypillä on hyvät ja huonot puolensa. Jokaisen pyöräilijän tulisikin arvioida omat tarpeensa ja ottaa huomioon omistamansa pyörän tyyppi sekä budjettinsa ennen mittarin valintaa.
Tarvitsetko tehomittarin?
Tehomittari ei ole välttämätön työkalu, mutta se on hyödyllinen pyöräilijöille, jotka haluavat parantaa suorituskykyään ja optimoida treenaamistaan. Jos haluat seurata edistymistäsi ja matkaasi tavoitteitasi kohti, voi tehomittari olla hyvä investointi. Se nimittäin antaa melkoisen tarkkaa dataa, jota voit käyttää hallitaksesi ponnistelujasi. Lisäksi sen avulla voit tunnistaa ja korjata epätasapainoja ja ylirasituksia välttääksesi loukkaantumiset ja uupumuksen.
Tästäkin huolimatta kannattaa pitää mielessä, että tehomittari on kallis investointi, eikä välttämättä tarpeellinen työkalu joka pyöräilijälle. Jos olet aloittelija ja ainoa tavoitteesi on nauttia pyöräilystä, et tarvitse tehomittaria. Ja jos et aio käyttää tehomittarin tarjoamaa dataa, ei investointi ole myöskään tällöin sen arvoinen. Käytä tässä tapauksessa rahasi yksinkertaisempiin ja budjettiystävällisempiin työkaluihin.
